Vissiin pyörä pittää keksiä uudelleen..

Tere!
Nyt kun kaikki puhuu yhteisöistä ja välittämisestä, niin haluaisin puhua siitä pitkästä matkasta jolla tähän on päästy. Aikoinaan kun vasemmisto aloitti yhteiskunnan muuttamisen, niin kyse oli nimenomaan instituutioiden ulkopuolisesta toiminnasta. Ei ollut järjestelmää tai lakeja joihin tukeutua, oli vain yhteisö ja sen päättäväinen toiminta. Oli lakkoja, boikotteja, solidaarisuutta, mellakoita ja jopa aseellista toimintaa, jolla vasemmisto ajoi asioitaan. Ajan kuluessa paineella ja parlamentaarisella toiminnalla saatiin aikaan hegemonia, jolla yhteiskunta muutettiin. Tuli kaikille avoin peruskoulu, sosiaaliturva ja kahdeksan tunnin työpäivä viikonloppupyhineen.
Nyt meininki on samassa pisteessä. Instituutiot ovat, toimiessaan niinkuin toimivat, hylänneet ihmiset ja tehneet heistä vain ikäviä tilastoja jotka pitää pitää kutakuinkin kurissa, jotta tulosta syntyy. Nykyään ketään ei jätetä heitteille, mutta hänet hukutetaan byrokratiaan ja tuhansien tapauksien massaan, jossa jokaista voidaan kohdella numerona - ei ihmisenä. Kuntalaiset voivat pahoin tässä "tulos tai ulos"-myllytyksessä, mutta kaikki se sairaus joka tässä systeemissä on, huomataan vasta kun Walther P22 Target -pistooli laukeaa luokkahuoneessa. Nyky-yhteiskunnassa jossa jokainen ihminen on atomi, jota eri tahot soskusta poliisin asti hoitavat "yksilöinä", puuttuu kontaktit. Ihminen voi elää koko elämänsä numerona tilastossa ja kukaan ei edes muista kuka hän oli ennenkuin hän kuolee.
Ilmeisesti vasemmiston pitää taas alkaa toimia instituutioiden ulkopuolisena voimana, jossa kaikki otetaan mukaan ja tehdään jotain yhdessä sen takia että halutaan ottaa kaikista hiljaisimmatkin mukaan. Se, mikä erottaa tämän oikeistolaisesta hyväntekeväisyydestä, on se yhteinen päättäväisyys ajaa asioita niin että kaikilla on parempi olla ilman "rikkaiden pöydistä tippuvia leivänmurusia". Asioille pitää saada järjestelmän siunaus, mutta niin että vähävaraisemmallekkin väestölle taataan autonomia, itsemääräämisoikeus toimia, ilman riippuvuutta ylhäältä tulevista armonpaloista ja sitä kautta tietenkin kontrollista.