Viime viikot olen internetin sosiaalisesta mediasta lukenut, kuinka Torniolaisten nuorten syrjäytymisestä ollaan tosi huolissaan. Nuorisotiloja ja palveluita tulisi lisätä niin kaupungin keskustaan kuin maaseudullekin. Monet uudet ehdokkaat huutavat kuinka nuorille tulisi olla toimintaa ja tiloja ympäri Torniota. Yksi asia kuitenkin tässä huolissaan olemisen tunnetilassa on unohtunut ja se on se tosiasia että jokaiseen uuteen tilaan tarvitaan työntekijöitä tai ainakin työntekijän auttavaa panosta, jotta omaehtoista toimintaa voidaan järjestää. Kaikki tämä tuntuu hurskastelulta, kun samaan aikaan kaupunginhallitus valmistelee budjettiesitystä joka leikkaa jo olemassa olevalta nuorisotoiminnalta mahdollisuuksia. Siis jos ilmoitat olevasi huolissaan nuorten syrjäytymisestä ja haluat lisää toimitiloja nuorille, mutta et samaan aikaan tajua että se tarvii myös resursseja, niin ehkä silloin olisi rehellisempää pitää vain suunsa kiinni. Nuoriso on kuitenkin sen verran vilpitöntä ja rehellisyyttä arvostavaa, että he huomaavat tekopyhyyden jo kaukaa.
Tornion nuorisotyön ennaltaehkäisevä toiminta on ainutlaatuista ja sitä kävi ihmettelemässä kulttuuri- ja nuorisoministeri Paavo Arhinmäki Tornion kaupungin keskustassa viime vuoden puolella. Länsirannalla oli silloin kolme eri nuorisotoimen ylläpitämää pistettä alle sadan metrin päässä toisistaan. On nuorisotiedotuspiste Aaltonen, jossa toimii erilaisiin medioihin keskittyvää harrastetoimintaa. On tyttötoimintaan erikoistunut Tirlittan, jossa tytöt saavat vahvistusta omalle itselleen. Oli skeittihalli, jossa skeittarinuorisolla oli oma yhteisöllinen toimintatilansa ( skeittihalli on nyt suljettuna tilan huonon kunnon vuoksi ja uusi halli tulisikin rakentaa skeittareille ja muille harrasteryhmille). Kulttuuriministeri joutui myöntämään että samanlaista keskittymää ei löydy edes Helsingistä, joten ainakaan Tornion ei tarvitse hävetä nuorisotoimeaan ja kulttuuriministeriön avustuksissakin toiminta on huomioitu.
Tämän kaiken lisäksi on perusnuorisotiloja Putaalla, Kokkokankaalla ja Kivirannalla. Mielestäni näissä tiloissa taas nuori saa olla oma itsensä ilman suoristuspaineita. Näitä tiloja taas on kritisoitu siitä, että ne eivät tavoita kaikkia Tornion nuoria. Kyllä, tämä on totta. Tilat tavoittavat sen osan nuorisosta, josta ainakin osa vietti ennen aikaansa toimeettomuuttaan erilaisella häiriökäyttäytymisellä purkien. Kuitenkin itsekin olen sitä tilankävijänuorisoa, josta loppupeleissä tuli ihan tolkkua porukkaa, kunhan vain pahimpina teiniaikoina oli tila, jonne pääsi omien joukkoon sosiaalistumaan ja rentoutumaan.
Kaiken tämän lisäksi Tornion nuorisotoimi järjestää ihan tolkuttoman määrän erilaisia tapahtumia, matkoja, kerhotoimintaa, kesällä liikennepuiston aukipitämisen, tanssitoimintaa, tukioppilastoiminnan sparrausta, päihde- ja huumevalitusta, kansainvälistä nuorisotoimintaa ja nuorisoneuvoston toimintaa. Eikä tietenkään pidä unohtaa etsivää nuorisotyötä, joka varmasti on lunastanut paikkansa jo syrjäytyneiden nuorten uudelleennostajana. Näiden toimien tarkastelu osoittaa että pienellä satsauksella kaupunki saa semmoisia imagohyötyjä, joita kalleinkaan konsultti tai mainostoimisto ei pysty kaupungille luomaan. Sen takia nuorisosta huolissaan olevien tulisikin olla valmiita täyskäännökseen Tornion kunnan budjetoinnissa. Tulisi nähdä sen verran vaivaa että jaksaa tutustua nuorisotoimen koko kenttään ja omata rohkeutta puolustaa näinkin pientä toimialaa lyhytnäköisten taloudellisten säästötoimien tuhoisalta vaikutukselta.
Tällaista mielipidettä ilmaisee kunnallisvaaliehdokas, joka itsekkäästi viitsii ilmaista oman alansa arkipäivän realiteetteja, vaikka tiedetään että eihän kunnantyöntekijöiden tulisi olla päättämässä kunnan asioista, koska silloinhan tunteeseen saattaisi sekoittua arkipäivän kokemustakin.
Jan-Mikael Hakomäki, Nuoriso-ohjaaja ja Tornion vasemmistoliiton ehdokas numero 75.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti